LASSE POHTII

MIHIN KIELI JA MIELI KATOAVAT?

   Meitä ympäröivä todellisuus on sakeana eri aisteille tarkoitettuja viestejä. Ihmismielen evoluutio ei tue nykykehitystä ja siksi yhteydenpidosta toisiin ihmisiin ja merkitysten haeskelu sanomien taustalta vaikeutuu kasvavasti. Signaalien, symbolien ja sanojen taustalla on tarve omaksua asioita ja saada niistä koostettua järjellinen sanoma arjen käyttöön ja tulevaisuutta tukemaan.

   Kädellisen lajimme ylivertaisuus perustuu muita suurempiin aivoihin, niiden kykyyn ajatella ja tiedostaa, sekä kielellisiin valmiuksiin kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Nyt näitä ominaisuuksia ollaan siirtämässä myös tekoälylle, jonka kapasiteetti nostaa rutiini prosessoinnin aivan uudelle tasolle. Ero ihmisen evoluutioon sisältyvän sisäisen informaation ja koneoppimisen välillä on kuitenkin pysyvä.

   Konekieli ei sisällä ihmiselle ominaista kielellistä arvomaailma, joka on välttämätön ymmärretyksi tulemisen ja ehjän vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vivahteikas kieli luo edellytykset tiedon ja tunteen siirrolle samalla kun se mahdollistaa perinteen siirtämisen eri kulttuurien välillä. Nykyisessä informaatiomullistuksessa määrä on voittamassa laadun ja kyvyn arvioida sanojen ja sanomien merkityksiä.

    Liikkuvan kuvan ja sanan määrä ja nopeatempoisuus tekevät viestien käsittelystä pinnallista ja tunteita tykittävää. Kuka toisaalta jaksaa rakentaa sanottavaansa luovasti ja vastuullisesti, kun asiat on saatava esille nopeasti ja lyhyesti pikaviestimissä. Missä ovat itsensä likoon laittavat luovat sanojat ja kirjoittajat, joiden tekstit kantavat ja sanottava tarjoaa merkityksiä arvioitavaksi? Uudet viestimet ja esillä olemisen pakko pahentavat tilannetta muuttuvassa viestintäympäristössä.

   Esimerkiksi ”trumppilainen” twiittaaminen ja iltapäivälehtien sähköiset sivut nöyrryttävät kriittisiä ihmisiä ja turhauttavat kirkuvalla vihanpidolla ja paukku-uutisilla. Sodalla uhkailu, räjäyttävä rakkaus ja Loirin spermaan liukastuminen ovat parhaillaan esillä olevia kärkiaiheita. Onko vika tarjonnassa vai halussa vastaanottaa ihmisen kasvulle vieraita aineksia?

   Eri organisaatiot ovat myös kasvavasti siirtäneet viestintäänsä pikaviestimiin ja näin selkeät, loogiset analyysit ovat joutuneet syrjään rupattelun ja kuvissa poseeraamisen tieltä. Kuvien ja sanojen inflaatio ei palvele ketään, jos esillä olosta on tullut arvojen ja motivoivien sisältöjen korvike. Kukaan ei siitä hyödy ja asioiden arvo sisällön antajana häviää saman tien. (LOF)

 

 

KIRJOITIN KOLUMNEJA SISÄ-SUOMEN LEHTEEN 1985-2015. TÄLLÄ SIVULLA MUUTAMIA POHDINTOJA.