(10.12.2018)

                                                           KAPINA TEHTAILLA

   Luin Finlandia-teoksen Kapina tehtailla Kuusankoski 1918. Kirjan tapahtumat kertovat itsenäisyystaistelun kääntymisestä teloitusten ja murhien veljessodaksi synnyinseudullani. Kiitos äitini avarakatseisuuden sain periä tuntuman tuohon aikaan ja suvaitsevaisuutta korostaneen kasvualustan. Elämäni kulki helpompaa tietä, kuin aidan toisella puolella kasvaneiden.

   Bolsevistinen vallankumous ja kansainvälinen työväenaate vaikuttivat ratkaisevasti kehitykseen Suomessa ja pitkään kytenyt yhteiskunnallinen kahtiajako repesi avoimeksi veljessodaksi punaisten ja valkoisten välillä. Vasta itsenäistynyt Suomi kohtasi jaetun maan, jonka veripelloilla ja vankileireillä menehtyi 38 000 suomalaista.

   Suljetussa teollisuusyhteisössä vieraat aatteet, köyhyys ja ankeat työolot kärjistivät yhteiskunnallisen tilanteen nopeammin kuin maakunnissa. Tuolloin porvarit joutuivat vastakkain työväen järjestyskaartien kanssa, kun tehdasta johdettiin mielivaltaisesti sosiaalisen eriarvoisuuden, kehnojen työolojen ja 12 tunnin työpäivän kannustaessa kapinaan.

   Noilta jäljiltä lähteneenä on vaikea käsittää katkeruuden määrää, jota kasvava eriarvoisuus, kiihotus ja viha ruokkivat. Syyllisiä on turha osoitella ensimmäisen maailmansodan perintönä käydyssä sodassa, vaikka kapinan syyt ja seuraukset koettiinkin eri tavalla. Poliittisten ristiriitojen jakama kansakunta eheytyi askel askelelta ja kykeni selviytymään sodan ja rauhan vuosista yhteisrintamassa.

   Tänään maailma ei jakaudu totalitarististen utopioiden mukaan kuten 100 vuotta sitten, eri uskontojen välisiä ristiriitoja lukuun ottamatta. Voimakeskusten masinoimat yhteenotot ovat edelleenkin suurvaltain intresseissä, mutta ne eivät toteudu nykyiseltä tiedonvälitykseltä salassa. Toisaalta väestön tiedontaso meillä ja muualla estää salakapinoinnin. Tämän hetken kriisit saavat voimansa muualta ja viattoman väen tuho on edelleenkin karua todellisuutta.

                                                                                                                    Lars-Olof Fredriksson

LASSE POHTII

KIRJOITIN KOLUMNEJA SISÄ-SUOMEN LEHTEEN 1985-2015. TÄLLÄ SIVULLA MUUTAMIA POHDINTOJA.