LASSE POHTII

ELÄMÄNKATSOMUS

    Moni kysyy, mihin elämän­katsomus­tietoa tarvitaan. Ennen elämänkatsomuksen perusta luotiin katekismuksen luvul­la, suvi­virren laululla ja korostamalla nöyryyttä auktoriteet­tien edessä. Harmaassa hartaudessa oli paljon hyvää ja syntyi yhtei­nen arvopohja, jota koeteltiin muun muassa kansamme kovis­sa kohtaloissa. Asiat ja ajan ilmiöt oivat tässä ja nyt.

   Nyt maailma ja käsitys siitä kattavat koko maapallon. Ilot ja surut, vaarat ja uhat koskevat kaikkia. Muuttuva ja tarkentuva tieteelli­nen tieto on antanut perus­teet eräil­le johto­päätöksille; väestön kasvu maail­malla on liian nopeaa, vilje­lykel­poinen maa-ala supistuu, ilmas­ton muutos etenee ja paljon muuta dramaattista on tapahtumassa. Jotkut puhuvat tässä yhteydessä lopun alusta, toiset torjuvat koko asian ja moni yrittää selvitellä uhkia tieteen keinoin. Maail­manlo­pun odot­tajat ja yltiöopti­mistit erehtyvät tahoillaan; planeetta ei suistu ihmisvoimin radaltaan eikä toisaalta pikaratkaisua ongelmiin ole. Ihmisen, kansan ja ihmis­kunnan kulun suunta vaativat nyt tietoisia valintoja enemmän kuin koskaan.

   Elämänkatsomuksessa on kyse suhteestamme maailmaan ja asioiden arvot­tamisesta. Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen kuva itsestä ja ulkomaailmasta; kuka minä olen ja mikä on suhteeni perheeseen, ystäviin ja muukalaisiin, ja mikä on asemani aurinkokun­tamme ainoalla elinkelpoisella planeetalla viiden miljardin kal­taiseni joukossa. Elämänkat­somus asettuu minäkuvan ja maailmankuvan väli­maastoon. Mitä enemmän opimme tuntemaan itseämme ja olemme kiin­nostu­neita ulkoisen maailman tapah­tumista sitä helpompi meidän on ymmärtää maailman tapahtumia, tulkita niitä ja löytää selityksiä aiemmin uhkaavilta näyttäneisiin asioihin ja ilmiöihin.

    Eri uskonnot ovat tahoillaan edistäneet perinteen ja kulttuu­rien siirtoa ikäpolvelta toiselle, mutta ovat myös rajoittaneet arvo­vallallaan vapaata keskustelua ihmisestä ja hänen asemastaan maailmas­sa. Avoin keskustelu elämänkatsomuksesta ja sen sisällöstä on tärkeää ja tekee mahdolliseksi yhteisten pelisääntöjen ja sel­laisten käsit­teiden tutkiske­lun, joiden avulla ihminen voi luoda oman katsomuksensa perustan.

                                                       (13.3.1993)

 

 

KIRJOITIN KOLUMNEJA SISÄ-SUOMEN LEHTEEN 1985-2015.
TÄLLE SIVULLE OLEN VALINNUT ERÄITÄ "AJATTOMIA":