VIESTINNÄN LYHYT HISTORIA

1950 luku

Puhelin, radio, lehdet ja mv-televisio. Sanomalehtien kirjo oli laaja, radiosta kuunneltiin viihdemusiikkia ja tv anti muodostui parin kanavan ohjelmista, ja tv:n iltauutiset olivat tärkein uutislähde. Perheeseen tuli yleensä yksi sanomalehti, joka valittiin poliittisen aseman perusteella. Viihdelehdistö ja radioviihde olivat keskeisiä.

1960 luku

Sähköistä media edustivat YLE 1 ja 2 sekä mainos televisio. Poliittiset ohjelmat saivat alkunsa ja perinteiset sarjaohjelmat ottivat paikkansa ohjelmakartalla. Poliittiseksi arvioidut YLE:n radiokanavat saivat poliittisen sävyn ”Reporadion muodossa. (Puolue)poliittinen lehdistö otti pakkansa ja kiistoiksi nousivat erityisesti suhteet Neuvostoliittoon.

1970 luku

Median rakenne säilyi lähes entisenä, mutta suhtautuminen Neuvostoliittoon alkoi jakaa poliittisia voimia kasvavasti. Esim. kritiikitön neuvostomyönteinen ohjelma ”Tänään naapurissa” oli jälkeenpäin arvioituna suopeudenhankinnan pohjanoteeraus. Taustalla olivat ns. kylmänsodan vaikutukset, jotka vääristivät mediatodellisuutta ratkaisevalla tavalla. samoin vaikutti (vasemmisto)radikalismi nuorison keskuudessa.

1980 luku

YLE 1 ja 2 rinnalle tuli Kolmoskanava ja sen sisältöihin mm. Kymmenen Uutiset. Yli puolella Suomen kotitalouksista oli väritelevisio jo 1980-luvun alkupuolella. Helsingin Sanomista tuli Pohjoismaiden suurin aamulehti vuonna 1981, kun sen arkilevikki ylitti 400 000 kappaleen rajan. Niin ikään iltapäivälehtien suosio ja levikki kasvoi 1980-luvulla. YLEN radiokanavien rinnalle tulivat paikallisradiot, jotka ensimmäisenä muuttivat viestinnän rakennetta. 1980-luvulla esitettiin monia suomalaisia sketsiviihdesarjoja, joita nyttemmin on pidetty liian rasistisena ja vähemmistöryhmiä loukkaavana.

1990 luku

1990-luvusta tuli myöhemmin trendikkäästi retroa, jota internetin keskustelupalstoilla muisteltiin lapsuuden jojo-villitystä ja suosikkipoikabändejä. Moni unohtaa 90-luvun rosoisemman puolen: leipäjonot ja massatyöttömyyden. Vuosikymmenen loppuun ehdittäessä puhuttiin Suomesta jo uuden teknologian edelläkävijänä. Kännykät yleistyivät vauhdilla ja tietokoneista tuli joka kodin välineitä. Estonian uppoaminen (1994) oli vuosikymmenen kovin koettelemus ihmisten lisäksi viestintä valmiuksille. Vuonna 1997 kehitettiin ensimmäinen nettisivusto, jonka voi luokitella modernin kaltaiseksi somesivustoksi ja 1990 saatiin ensimmäiset blogit.

2000 luku

Nykyisin viestintä, markkinointi ja myynti ovat erottamaton kokonaisuus, digitalisaation takia. Sosiaalinen media monine toimintamuotoineen lienee nopeimmin kasvava viestinnän muoto, jonka rajoja on vaikea nähdä. Somen käyttäjistä on tullut järjestelmää ohjaavia toimijoita, vaikka todelliset vaikuttajat istuvatkin viestintäyhtiöiden hallituksissa. Ennen yleisö hakeutui median luo, nyt sisältöjen on haettava yleisönsä. Sisällöt lisääntyvät laitteiden kehittyessä ja sisältöpalvelut ja järjestelmät ovat yksittäistä välinettä tärkeämmät. Palveluviestinnän sähköiset välineet profiloituvat kiihtyvästi ja lehdistö on laajasti ottaen vaikeuksissa. (LOF)